Nyt Saara sai vihdoinkin huokaista helpotuksesta, pako maasta oli onnistunut. Matka kohti Kap Verden saarta alkoi. Saari sijaitsee Atlantin Valtamerellä, noin 450 kilometrin päässä Länsi-Afrikan rannikosta. Siellä sijaitsee useita saaria, joihin on helppo asettua, kun kustannukset ovat kohtuulliset pidemmällekin asumiselle tilanteen rauhoittumiseen. Rahakin kiersi tarpeeksi monen mutkan kautta jäljittämisen hankaloittamiseksi. Useamman tunnin kuluttua lento laskeutui määränpäähän. Kone rullasi kentällä pysähtyen, ovi avautui ja lempeä lämmin ilma puhalsi matkustajien kasvoille. Terminaali oli hieman huvittavan kokoinen verrattuna Helsinki Vantaan lentokenttään. Tulli asia olivat nopeasti selvitetty näin pienellä matkustaja määrällä ja matka kohti majapaikkaa alkoi.
Hieman on karun näköiset maisemat, ajatteli Saara, kun katsoi jatkuvaa hiekka määrää. Saara oli tilannut etukäteen yksityiskuljetuksen omalle pienelle saarelle. Vene odotti sovitussa paikassa, kuljettaja oli hyvin nuori mieshenkilö paikallinen mutta hyvin kielitaitoinen. Pohjois-Atlantin valtameri oli niin kutsuva, kun siirtyminen saarelle tapahtui. Pienen venematkan jälkeen vene saapui pieneen poukamaan missä sijaitsi saaren laituri. Majapaikan henkilö oli vastaanottamassa Saaraa ja toivotti hänen tervetulleeksi ensin paikallisella kielellä, sen jälkeen myös englannin kielellä.
Saara vastasi kohteliaasti takaisin sujuvalla englannin kielellä. Lyhyt siirtyminen vielä majapaikkaan ja vihdoin Saara pystyi rauhoittumaan paikoilleen siemaillen samalla pienen drinkin sen kunniaksi. Täältä minua on vaikea löytää, ajatus pyöri Saaran mielessä leveä hymy kasvoillaan. Vedetään rauhassa henkeä kaiken tapahtuman jäljiltä ja aletaan suunnittelemaan kaikessa rauhassa uusia mielenkiintoisia rikoksia. Nyt uimaan mereen ja nousu rannalle niin kuin Bond tytöt elokuvissaan. Noustessa uimasta kuului puhelimen viesti ääni, puhelin on sateliittipuhelin. Joten se toimii myös syrjässä eikä liikeitä pystytä niin seuraamaan. Saaran suhteilla sen seuraaminen oli tehty mahdottomaksi ovelan ohjelmoinnin johdosta.
Viestissä luki ”jatkanko hevosenkenkä tapaturmia”. Saara mietti hetken ennen vastausta, ” odotetaan vielä, palaan aiheeseen, kun jatketaan, nyt hiljaisuus siihen asti. Seuraavat iskut teet sitten eri tavalla, kun nyt heräsi vahva epäily tutkijoilla liian samankaltainen osuma. Lisäksi olen jo hahmotellut seuraavat teot”.
Pizzojen jako tapahtui kokoustilassa, ennen kuin Nick aloitti syömisen, hän avasi kirjekuoren. Uskalsi avata koska kuori oli pieni ja ohut, tuskin kirjepommi mahtuisi sinne. Kirjekuoren avatessa tuli ruusuinen tuoksu, hetkinen saman tuoksun olen tunnistanut myös toisessa paikassa. Sehän oli Saaran siskon asunto, voisiko tämä olla Saaralta myös tämä kirje. Niinhän se sitten olikin, siihen oli kirjoitettu vain ”hävisin ekat erät, palataan tai tavallaan olen jo läsnä, Saara”.
Nick pysähtyi ajattelemaan hetkeksi mitäs tämä tarkoittaa. Kertoi ääneen myös saman asian, sekös taas aiheutti lisäkysymyksiä, kun juuri niitä oltiin mahdollisesti saatu karsittua. Tiimi jäi pohtimaan asioita, asiat junnasivat nyt vain paikallaan ilman selkeää suuntaa. Päivä oli tuonut esiin monta muuttuvaa tekijää, joiden varmuutta asioiden suhteen ei voitu mistään varmistaa todenperäisiksi.
”Pimeys ohjaa meitä”
Valon jälkeen saapuu pimeys,
päivittäin luoksemme
Varjosi seuraa sinua aina pimeässäkin,
Vaellat yksinään sumujen laaksossa
kuljet polkua näkemättä määränpäätä,
kohtalo sinua sinne vie,
tietämättä mitä siellä odottaa.
Hevostallilla nuori nainen ratsasti viimeisiä esteitä ennen kuin veisin hevosen takaisin pilttuuseen. Oli ollut taas hauskaa olla hevosen selässä, sen aika vie pois ajatuksia arjen muusta askareesta. Nainen talutti hevosen tallin käytävälle, käytävällä oli hevosen pesupaikka missä sai pestyä hevosen ratsastuksen jäljiltä. Riimu kytkettiin seinällä roikkuviin köysiin, jotta hevonen pysyisi jotenkin aloillaan pesun ajan. Satula riisuttiin, hevosen päälle suihkutettiin vettä, josta se nautti silmin nähden. Pesun jälkeen hevonen talutettiin omaan karsinaan. Ratsastaja käveli pukuhuoneeseen, vaihtoi vaatteet ja oli valmis lähtemään tien varteen pysäkille. Hänellä ei ollut omaa ajoneuvoa, joten kulkeminen tapahtui linja-autolla. Odotellessa linja-autoa pysäkille pysähtyi henkilöauto, apukuljettajan ikkuna aukeni ja henkilö kysyi, ”tarvitko kyydin johonkin”. Ilma ei ollut mikään miellyttävä, pieni tihkusade tuulen kera, joten ehdotus miellytti pysäkillä seisovaa naishenkilöä. Istuessaan auton penkille tuntui pieni nipistys reidessä, seuraava muistikuva oli herätys sairaalassa.
Herätys oli jotain aivan muuta kuin mihin oli normaalisti tottunut, kipuja oli monenlaista erityisesti rintakehään. Hoitaja oli juuri potilaan vieressä kierroksella, katsomassa miten toipuminen etenee. Potilas katseli ympärilleen missä hän oikein oli, kipuja tuntui ympäri kehoa, nenässä oli happiviikset, suusta ei saanut tulemaan sanoja ulos. Hoitaja rauhoitteli hieman hätääntyneen oloista potilasta. ”Olet juuri herännyt vakavasta hevosen aiheuttamasta onnettomuudesta ja vaativasta leikkauksesta”, kertoi hoitaja, jatkaen vielä ”olet ollut kaksi viikkoa tajuttomana”. Potilas ei vieläkään uskonut missä muka oli, ravistellen päätään. ”Rauhoittukaa nyt, olette juuri vasta herännyt”, sanoi hoitaja. Potilas yritti sanoa jotain, hoitaja kumartui lähemmäs kuullakseen häntä. Aluksi sanoista ei tahtonut saada mitään selvää. ”Voisitko yrittää toistaa”, sanoi hoitaja. Potilas sanoi sanottua vaivoin, ”ei onnettomuus”. Hoitaja toisti potilaan sanat, ”siis tarkoititko että tapahtuma ei ollut onnettomuus”, johon potilas nyökkäsi ennen kuin vaipui takaisin tajuttomuuteen. Hoitaja tarkisti vielä potilaan tilaan ennen kuin poistui huoneesta, ilmoitti asiasta osaston vastaavalle asiasta. Saatuaan tiedon tilanteesta, osaston vastaava teki ilmoituksen poliisille, jossa tapahtuneet kirjattiin ylös ja luvattiin tutkijoiden tulevan paikalle.
Saaran armeija taustaa saatiin vihdoinkin tutkittua kun Joonas oli saanut lukuisten puhelinsoittojen ja viestien jälkeen saanut vihreää valoa asian suhteen. Joonas kutsui tutkija ryhmänsä koolle selontekoa varten. ”Saarasta ei ollut saatu tietoa moneen viikkoon, uusia uhreja hermokaasun jäljiltä ei ollut tullut ilmi. Joten voitiin olla tyytyväisiä tässä vaiheessa siinä asiassa”. Joonas aloitti selonteon, jatkaen ”kuten tiedätte että on ollut vaikeaa saada tietoja Saaran armeija taustasta. Ilmeisesti olin nyt tarpeeksi saanut kerrottua tilanteen vakavuuden kyseiseen tahoon, jolloin alkoi tietoa tulemaan. Sieltä saadun tiedon johdosta ymmärsin, miksi ei heti olleet halunneet avata sanaista arkkua asian suhteen”.
”Tämä voi kaikille yllätyksenä mitä Saara armeijassa teki”. Joonas piti hetken hiljaisen hetken ennen kuin jatkoi. Huomasi kuulijoista, että aamun karsta alkoi karista heidän silmistä kun odottivat mitä Joonas heille asiasta kertoo. ”No niin, oletteko valmiit”, venytteli Joonas vielä asiaa. ”Saara toimi armeijassa kansainvälisessä tiedustelussa Pohjoismaissa ja Baltian maissa pääosin toimi siviiliasuisena. Joten hukkui hyvin ihmisten joukkoon missä sitten liikkuikaan. Eli eipä juuri herättänyt huomiota niillä poluilla mitä kulki. Jossain vaiheessa hänen esimiehensä alkoi epäillä, että Saara puuhasi myös jotain laitonta siinä ohessa. Oli hyvin kiinnostunut erityisesti asioista Virossa ja Latviassa. Siitä päästäänkin siihen, että ilmeisesti jossain oli saanut selville nämä Kelmin ja Antin kuvion mitä markkinoilta löytyy. Puolustusvoimat eivät myöskään tienneet Saaran näistä veroparatiisi asioista. Saaralla oli hyvin laajat pääsyoikeudet eri kansainvälisiin tietojärjestelmiin. Sitä kautta oli saanut tietoa ja linkkejä eri henkilöiden välillä, varsinkin rikollisten parissa puuhastelevien. Sitä ei oltu saatu selville, miten päätyi juuri näiden kahden herran kanssa yhteistyöhön. Eikä ole tiedossa onko vielä muitakin, ne kaksi kolariuhria ovat edelleen mysteeri mikä heidän rooli oli tässä jutussa. Tässä nyt lyhyesti mitä sain asian suhteen tietoa. Voin myös todeta sen että kyllä tämä Saara on aika nero”. Lopetti Joonas selonteon.
Nick avasi sanaisen arkun jatkaen Joonaksen asiaa, ”eniten minua häiritsee se mitä Saara kirjoitti kirjeessä, hävisin ekat erät, palataan tai tavallaan olen jo läsnä”. ”Voidaanko todeta että hermokaasu iskut oli ekat erät, palataan on arvoitus, mutta mitä tarkoittaa että olen jo läsnä”. Oli Nick kysymys yleisesti kaikille. Seuraava kysymys tuli esiin Roosan suusta, ”oliko meillä mitään outoja avoimia tapauksia avoimena”. ”Odotas hetki”, vastasi Joonas. Joonas lueskeli tutkittavia tapauksia mitkä olivat avoimena, pois lukien tietysti näpistykset, pienet pahoinpitelyt, juoppo jutut ym. Joonas kysyi Nickiltä, ”muistatko ne mystiset hevosen potku tapaukset”. ”Muistan”, vastasi Nick.
”Tutkitko niitä koskaan tarkemmin”, kysyi Joonas. ”En, koska tämä Saaran tapaus vei kaiken huomion tässä viimeiset viikot, päässyt jo vähän jäämään pölyttyneisiin keskeneräisinä tapauksiin”, vastasi Nick. ”Itse asiassa on tullut vielä kolmaskin tapaus, tosin uhri on jäänyt henkiin ja on tällä hetkellä sairaalassa”, Joonas sai selville raportista. ”Alkaa hieman tuntua siltä kuin asia ei ole siltä miltä näyttää asian suhteen, otatteko Nick ja Roosa kopin tästä tapauksesta, jotain hämärää tässä on pakko olla”, ohjeisti Joonas. ”Loud and clear”, oli Nickin ja Roosan yhteinen vastaus. ”Käykää vielä ensin oikeuslääkäri Kallen luona, siellä on kuitenkin tietoa edellisistä uhreista”, komensi Joonas vielä parivaljakkoa.
Joonas kävi vielä läpi muita asioita ennen kuin lopetti tehtävän jaon. ”Tulkaa vielä käymään luonani kun olette käyneet Kallen luona”, Joonas sanoi Nickille ja Roosalle. Roosa ja Nick lähtivät Kallen luokse, keskustelivat matkan aikana niitä näitä mitä muualla maailmalla tapahtuu. Kallen luokse tultuaan, Kalle, Nick ja Roosa vaihtoivat ensin kuulumisia ennen kuin alettiin varsinaisen asian pariin. Nick aloitti, ”kuten muistat täällä oli kaksi hevosen potkuun menehtynyttä uhria”. ”Muistan”, kuittasi Kalle. Nick jatkoi, ”nyt tuli ilmoitus että sairaalassa on kolmas uhri tehohoidossa ilmeisesti”. ”Okei”, vastasi Kalle. Nick jatkoi vielä, ”minusta tai meistä on alkanut tuntua siltä että näissä tapauksissa on kyse aivan jostain muusta mitä annetaan ulospäin ymmärtää. Eläimen aiheuttamaksi ei voi olla noin paljon yhteensopivuutta siihen mihin osuma on osunut ainakin niiden kahden ensimmäisen osalta. Kaksi ensimmäistähän on varmaan jo haudattu, oletan, onkos niiden röntgen kuvat vielä tallessa”, lopetti Nick. ”Kaksi ekaa on tosiaan haudattu, kuvat löytyy kyllä täältä, odotas hetki”, vastasi Kalle. Kalle etsi koneelta ensin tapauksen numeron jonka perusteella alkoi etsimään röntgen kuvia. Aikansa selaten kansioita ne vihdoin löytyi.
”Katsotaanpa tarkemmin”, sanoi Kalle ääneen. Kalle kelasi ja zoomaili kuvia, vertaili niitä ennen kuin aloitti selostuksen. ”Kuten kuvista voitiin todeta silloin, tai siis oletettiin että kuolemaan johtanut tapahtuma oli hevosen potku rintaan. Mutta kun nyt itse asiassa tarkemmin hyvin tarkkaan kuvaa zoomataan herää pieni epäilys tuosta kohdasta”. Kalle osoitti sormella zoomattua kohtaa röntgen kuvasta. ”Kuvassa näkyy miten hevosen kenkä on jättänyt kengän muotoisia murtumia rintakehään. Mutta tietysti kohdassa kengän kaarta on hiuksen hienosti erotettavissa neliön muotoinen alue tai kuvio”. Kolmikko katseli hieman hämmentyneenä ensin toisiaan, kuvion pystyi tosiaan juuri ja juuri erottamaan kuvasta. Nick esitti Kallelle kysymyksen, ”mitäs jos tuon jäljen tekijä onkin henkilö eikä hevonen. Mikä esine voisi tuohon sopia ja kuinka paljon se vaatisi voimaa aiheuttamaan tuon sortin jäljen”. Kalle vastasi, ”kuten tiedätte että ihmisen nyrkin iskukin pystyy murtamaan luita. Mikäli henkilö seisoisi niin iskun voimasta heilahdus tapahtuu aika tavalla taaksepäin, jolloin niin sanottu tuho ei olisi niin voimakas. Mutta mikäli henkilö olisi maassa niin iskun voima kohdistuisi paljon voimakkaammin kehoon eli olisi huomattavasti tappavampi”, lopetti Kalle. Nick jatkoi, ”onkos muilla ideoita miten sen tekisitte”. Roosa aloitti saman tien ennen kuin herrat ehtivät avata suunsa, ”kun tuosta kuvasta katselee kantti kertaa kantti jälkeä niin tulee mieleen joku leka tai moukari. Voisiko kyseiseen esineeseen olla hitsattu hevosenkenkä kiinni”. ”Tuo teoria hieman outo kyllä, mutta melko varmaan aika oikea”, totesi Nick, jatkaen vielä kysymyksen Kallelle. ”Tehtiinkö silloin kuinka kattavat verikokeet”. Kalle etsien tiedot koneelta, ”ei tehty kuin perus asiat, esimerkiksi mitään lääkeaine testejä ei tehty kun tapaus vaikutti selvältä onnettomuudelta, alkoholia ei ollut veressä eli ei tietoa oliko huumattu tai vastaavaa”. ”Meidän tarvii lähteä sairaalassa käymään uusimman uhrin luona, tapaus ei taidakaan olla niin selkeä kuin aluksi luulimme”, lopetti Nick.
Osa 15 13.11.2023
Leave a Reply